tiistai 3. maaliskuuta 2009

Rakkaalle

Ehkä joskus pääsen kertomaan sinulle kaikista ihmeistä mitä tiedän.
Rakkaudesta ja ihmisistä, elämästä, sielujen vaelluksen tarkoituksesta ja syistä, hengistä, pimeästä ja tyhjyydestä.
Kuusta ja Auringosta.
Maailmankaikkeuden seitsemästä ihmeestä.
Ulottuvuuksista, suuruudesta ja pienuudesta. kiteytymisestä ja kiteyttämisestä.
Lupauksista ja hengenheimolaisista.
Ikuisesta rakkaudesta.
Siitä, miten rakkaudella ja suurella taidolla kaikki on rakennettu.
En lakkaa varmaan koskaan hämmästelemästä tätä kaikkea.
Kaikki on niin nerokkaasti rakennettu.
Innolla odotan näkeväni tämän kaiken valmiina.
Niiden ihmeiden näkemiseksi ja kokemiseksi meneekin sitten kaikki aikani.
Haluan nähdä rakkautta ja onnellisuutta, tuntea lämpöä ja rauhaa ja olla osana rakentamassa ja todistamassa sitä.
Ja olen iloinen, että saan tehdä niin.

Kuulun niihin harvinaisiin ihmisiin, jotka jo eläessään saavat kokea syvää rakkautta ja sen mukanaan tuomaa lämpöä ja rauhaa.
Tuo rauhan ja rakkauden tunne rinnassani ja sinun ajatustesi ympäröimänä saan nähdä maailman ihmeitä joka hetki.
Olen saanut kokea onnistumisen iloa ja riemua.
Se on siitä hassua, etten tahdo päästä enää liikkeelle – ihan kirjaimellisesti.
Ihan hävettää, että tuntuu niin hyvältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti