Tämä elämä on ihmeellistä, joskin, valitettavasti, pakollista.
En pyydä sinulta anteeksi sitä, että rakastan sinua.
Voit sitten vaikka laittaa minut häpeäpuuhun siitä hyvästä.
Mutta sen sanon, että mikään ei ole niin kuin ennen ja koko maailma jatkaa tässä muutoksessa.
Jos kuuntelet tarkkaan, joka paikassa soi rakkaus ja siitä huolimatta ihmiset puhuvat hölynpölyä.
Suurimmat muutokset näkyvät ihmisten ajatuksissa ja siinä miten he ilmentävät itseään ja hämmennystään.
Siinä on tämän elämän hauskuus ja kaikki palkinto, mitä tarvitsen.
Eihän kaiken tämän tarvitse tarkoittaa mistään luopumista tai mitään kadotusta, koska sellaista ei, näemmä, ole.
Ei tule maailman loppua – tulee vain uuden alku.
Ja riemuitsen siitä, että kaikki saavat aloittaa puhtaalta pöydältä.
Minä mukaan lukien.
Hitostako sitä tietää, mitä kaikkea vielä löytyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti